Tutkimustoiminta Suomessa
GSK:n ja yhteistyökumppanien toimesta Suomessa toteutetaan merkittäviä kliinisiä lääke- ja rokotetutkimuksia. Niistä vastaa Suomen GSK:n 20 hengen tutkimustiimi yhteistyössä mm. akateemisten tutkimuslaitosten, sairaaloiden, terveyskeskusten ja yksityisen terveydenhuollon toimipisteiden kanssa. GSK Suomen tutkimustoimintaan investoidaan vuositasolla noin 15 miljoonaa euroa (2010).
Suomalaisten tutkimuslaitosten huippuasiantuntemuksen, kattavan terveydenhuollon infrastruktuurin ja terveysrekisteriemme ansiosta Suomi on tärkeä tutkimusmaa nyt ja tulevaisuudessa.
Kliininen lääke- ja rokotetutkimus
GSK:lla on Suomessa vuosittain käynnissä noin 25 kliinistä tutkimusta. Erityinen painopistealue ovat rokotetutkimukset, joihin osallistui yli 80 000 tutkimushenkilöä vuonna 2010. Muita tärkeitä tutkimusalueita ovat olleet mm. neurologia, onkologia, hematologia, urologia, keuhkosairaudet ja diabetes.
Suuria Suomessa meneillään olevia tai äskettäin toteutettuja kliinisiä tutkimuksia ovat mm:
- FinIP-tutkimus pneumokokkirokotuksen vaikuttavuuden selvittämiseksi
- Papilloomavirusrokotetutkimukset kohdunkaulan syövän ennaltaehkäisemiseksi
- RE CORD tyyppi 2 diabeteksen outcome-tutkimus
- REDUCE prostatasyövän estotutkimus
- Rotavirusrokotetutkimukset myyntilupahakemusten keskeisinä osina ympäri maailman
Kliinisten tutkimusten hyöty Suomelle on ilmeinen. Tutkimukset tuottavat tärkeää tietoa lääkkeen ja rokotteen tehosta, turvallisuudesta ja vaikuttavuudesta. Tutkimuksiin osallistuvat henkilöt saavat lääkkeen hoidollisen/ rokotteen ennaltaehkäisevän hyödyn. Suomalaisille tutkijoille, viranomaisille ja muille asiantuntijoille kliiniset tutkimukset tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tietotaidon kehittämiseksi.
Me Suomen GSK:ssa teemme työtä, jotta suomalaiset tutkijat olisivat jatkossakin kliinisen lääkekehityksen eturintamassa ja osallistujina maailmanlaajuisissa monikeskustutkimuksissa.
Teknologiaan liittyvät kehityshankkeet
Suomessa on korkeatasoista kansainvälistä osaamista monilla tieteenaloilla. GSK on tarvelähtöisesti ollut mukana teknologian kehityshankkeissa, jotka etsivät vastauksia lääkekehityksen – ja tuotannon tarpeisiin.
Merkittävä viimeaikainen esimerkki tällaisesta on ollut VTT:n kanssa meneillään oleva huippumodernien optisten lääketuotannon laadunvalvontalaitteiden kehitystyö. Kehitystyön jälkeen patentti jää suomalaiseen omistukseen, mutta GSK tulee käyttämään sitä omassa lääkevalmistuksessaan globaalisti.