Rokotekehitys
Rokotteet ovat lääketieteen suurimpia menestystarinoita. Kehitys on kulkenut pitkän kaaren aina siitä saakka, kun Edward Jenner kehitti lehmänrokkoviruksesta ensimmäisen alkeellisen isorokkorokotteen 1700-luvulla. Samalla hän tuli luoneeksi koko rokottamisen periaatteen.
Moni sairaus odottaa vielä tehokasta rokotetta
Vaikka rokotteilla voidaan tänä päivänä ehkäistä kymmeniä hengenvaarallisia tartuntatauteja, kehityksen haasteet eivät ole vielä takana. Monet vakavat tartuntataudit, kuten malaria, odottavat vielä toimivaa rokotetta.
Myös syöpätautien ehkäisyä ja hoitoa rokotteilla tutkitaan. Mikäli hoitavat eli terapeuttiset rokotteet syöpää vastaan saadaan tulevaisuudessa käyttöön, se tulee mullistamaan koko rokotuksen käsitteen. Rokotus ei tällöin ole enää ainoastaan ennaltaehkäisyn väline.
Syövän lisäksi on monia muita ei-tarttuvia sairauksia, joiden torjuminen tai hoitaminen voisi tapahtua tehokkaasti rokottamalla, mikäli oikeanlainen rokote pystytään kehittämään. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa diabetes ja monet muut autoimmuunisairaudet sekä allergiat.
Muut kehityshaasteet
Uusien rokotteiden lisäksi kehitetään rokotteiden antovälineitä, antotapoja ja rokoteyhdistelmiä. On mahdollista, että tulevaisuudessa joitakin rokotteita voidaan annostella ihon läpi esimerkiksi laastarimuodossa.
Jotta rokotteeseen saataisiin mahdollisimman hyvä ja pitkäkestoinen suojateho, kehitetään uusia tehosteaineita eli adjuvantteja. Tehokkaan adjuvantin ansiosta tarvittavan antigeenin määrä vähenee, tai rokote saattaa antaa suojaa esimerkiksi muuntuneisiin viruskantoihin. Adjuvanttien ansiosta voidaan kehittää rokotteita sellaisiinkin sairauksiin, joihin ei aikaisemmin nähty olevan mahdollista kehittää tehokkaita rokotteita, kuten malariaan.