Migreenikohtaus

Miten usein migreenikohtauksia esiintyy?

Migreenikohtausten toistumistiheys on yksilöllinen ja hyvin erilainen eri ihmisillä. Migreenikohtauksia voi osalla siitä kärsivistä esiintyä vain muutaman kerran elämän aikana, mutta tyypillisimmin se esiintyy kuukausittain, joskus jopa useita kertoja viikossa. Päivittäinen päänsärky on harvoin migreeniä, ja se on aina syytä selvittää tarkemmin.

Kuinka kauan kohtaus kestää?

Migreenikohtauksen kesto eri ihmisillä vaihtelee. Lapsilla se voi olla vain parin tunnin mittainen, mutta aikuisilla kohtaukset yleensä kestävät muutamasta tunnista aina useisiin vuorokausiin. Yli kolmen vuorokauden mittainen kohtaus on harvoin puhdas migreenikohtaus.

Mitä migreenikohtauksen aikana tapahtuu?

Migreenin syistä on viime aikoina saatu uutta tutkimustietoa. Vaikka muitakin teorioita migreenin synnystä on esitetty, nykyisin katsotaan, että migreeni on aivojen pohjaosissa sijaitsevan aivorungon alueen häiriötila. Varsinainen migreenikohtaus alkaa tämän migreenin syntyalueen aktivoitumisella usein jopa vuorokausia ennen särkyoireiden ilmaantumista. Tällöin alkaa kohtauksen ensimmäinen vaihe. Migreenin toisessa vaiheessa, vain osalla potilaista esiintyvässä ns. auravaiheessa, aivokuoren toiminta vähenee alkaen usein näköaivokuorelta. Varsinainen särky ilmaantuu vasta kohtauksen kolmannessa vaiheessa. Kohtauksen neljäs, ns. päätösvaihe, tulee vasta varsinaisen päänsäryn lauettua. Koko tämä jakso on huomattavasti pidempi kuin migreenin dramaattisin vaihe, eli päänsärky ja pahoinvointi.

Kohtauksen ensimmäinen vaihe

Useat migreenipotilaat aistivat migreenikohtauksen ensivaiheen alkamisen poikkeuksellisena väsyneisyytenä tai haukotteluna. Olo on jotenkin nukkavieru, kulunut. Jotkut migreenistä kärsivät tulevat yliaktiivisiksi ja saattavat purkaa tarmoaan esimerkiksi siivoamiseen. Pikkuhiljaa tulee mukaan myös lievä huono olo, mielialan muutokset ja ailahtelut sekä usein myös selittämätön makeanhimo, jonka suomalainen tyypillisesti hoitaa suklaalla. Tämä on merkki aivorungon alueen migreenikeskuksen aktivoitumisesta.

Kohtauksen toinen vaihe

Useimmiten tuntia ennen kohtausta, mutta joskus vasta varsinaisen päänsäryn aikana, noin viidesosa migreenipotilaista kuvaa "auraksi" kutsutun oireiston. Tyypillisimmillään se on näköhäiriö, jossa esiintyy välkkyviä valoja, värejä tai sahalaitakuvioita sekä puutoksia näkökentässä. Se voi esiintyä myös puutumisen tai pistelyn tunteena kasvoilla, vartalolla ja raajoissa, sanojen sekoamisena ja löytämisvaikeutena, puhekyvyttömyytenä tai pahimmillaan jopa ohimenevänä toispuolihalvauksena. Sen kesto on puolesta tunnista tuntiin, harvoin pidempään. Kohtauksen aikana aivorungon alueelta lähtevä kolmoishermo, joka toimii sekä pään että kasvojen alueen tuntohermona ja aivojen alueen verenkierron säätelijänä, aktivoituu ja lähettää pitkin aivokuorta aaltomaisesti etenevän häiriön. Tämä häiriöaalto aiheuttaa nuo kuvatut puutosoireet. Myös verenkierto aivokuorella alenee, mutta ilmeisesti seurauksena tästä aivojen toiminnan lamasta. Tämä vaihe voi olla varsin kiusallinenkin ja joidenkin mielestä heidän migreenikohtauksensa pahin vaihe.

Kohtauksen kolmas vaihe

Migreenikohtauksen kolmas ja dramaattisin vaihe on yleensä toispuoleinen, kohtalainen tai voimakas sykkivä, jyskyttävä päänsärky. Tämän vaiheen kesto on useista tunneista useisiin vuorokausiin. Siihen liittyy usein ruokahalun menetys sekä pahoinvoinnin tunne, sekä toisinaan myös oksentelu. Tyypillisiä ovat myös voimakkaat valo-, ääni- ja hajuherkkyydet. Potilas on tämän vaiheen aikana hyvin väsynyt ja mielellään vetäytyy hämärään, hiljaiseen ja viileään paikkaan lepäämään.
Tämän vaiheen aikana aivokalvojen ja pään alueen verisuonet laajenevat ja venyvät. Tämä kipuherkkien verisuonten venytys aiheuttaa kiputilan, jota ponnistelun aiheuttama verenpaineen nousu ja pulssin kiihtyminen tyypillisesti pahentavat. Usein ohimoiden painaminen kylmällä rauhoittaa oiretta. Niillä potilailla, joilla on taipumus pitkiin migreenikohtauksiin, tämä vaihe saattaa uusiutua migreenikohtauksen aikana, vaikka varsinainen päänsärky saataisiinkin hoitotoimenpitein väliaikaisesti kuriin.

Kohtauksen neljäs vaihe

Kohtauksen neljäs vaihe alkaa päänsäryn asteittain loputtua. Useat migreenipotilaat sanovat olevansa tällöin väsyneitä, raukeita. Joillekin tulee ikään kuin "puhdistunut" olo. Tämän vaiheen aikana aivorungon migreeni-alue pikkuhiljaa palaa normaaliin toimintaan.

Kaksi migreenityyppiä

Vain yksi potilas viidestä kokee migreenikohtauksen toisen vaiheen, auran. Tämä vaihe voi toisinaan esiintyä ilman päänsärkyäkin. Sen esiintymisen mukaan migreeni jaetaan kahteen päätyyppiin; aurattomaan ja auralliseen migreeniin. Aurattomasta migreenistä kärsivällä päänsärky on usein molemmin puolista.

Migreeniä laukaisevia tekijöitä

Migreenistä kärsivä henkilö huomaa usein, että tietyillä asioilla on taipumus aiheuttaa migreenikohtauksia.

Stressi ja tunne-elämän järkytykset ja erityisesti stressin loppuminen ovat selkeästi myötävaikuttavia tekijöitä. Osa saa migreenikohtauksen yleensä aina viikonloppuisin, ja erityisesti lomajaksojen alussa. Kauan odotetusta lomamatkasta saattaa mennä alku aivan hukkaan hotellihuoneessa oksennellessa toisten telmiessä rannalla.

Tietyt ravinto- ja nautintoaineet laukaisevat kohtauksen, etenkin alkoholi, mutta myös juustot, kahvin ja teen sisältämä kofeiini, sitrushedelmät ja kala voivat olla liikkeelle saattavia tekijöitä. Myös aterioiden väliin jättäminen ja syömättömyys sekä unen puute altistavat migreenikohtauksille.

Tupakan savu, käryt, huono ilma tai vaikkapa naapurin voimakas parfyymi voivat aiheuttaa kohtauksen, samoin kirkkaat ja välkkyvät valot.

Myös hormonitasapainoon vaikuttavat lääkkeet, esimerkiksi ehkäisypillerit, nitrovalmisteet ja eräät verenpaineen hoitoon käytetyt lääkeaineet on yhdistetty migreeniin.

Kaikilla migreeniä sairastavilla ei kuitenkaan ole selviä laukaisevia tekijöitä, vaan migreenikohtaukset vain tulevat aivan yllättäen.

Takaisin alkuun